Päivä 10:
Heräsimme aamulla (klo 11.30) pilviseen Nha Trangiin. Vetäisimme aamupalaksi tutut nuudelikeitot ja lähdimme kohti rantaa. Nautimme raikkaasta merituulesta sekä ilmasta, joka ei ollut ihan niin tuskaisen kuuma kuin mihin olemme täällä tottuneet. Odotuksemme palkittiin, kun asetuttuamme rannalle alkoi aurinko hetken päästä pilkistellä pilvien välistä. Testasimme myös etelä-kiinan meren aallot, huikeeta! Ja oli IHANAA päästä uimaan!
Rannan korkkaus
Varokaa, tuijottelijoita tulossa! Ilmeisesti paikallisten miesten suosittu lounastauon harrastus.
Apinat rannalla
I wanna be a millionaire, ja täällä Vietnamissa olemmekin
2 miljoonaa dongia = n. 72e
Iiriksen uusi kaiffari
Illalla suunnitelimme taas menevämme yksille ja loput voittekin ehkä arvata.. Tosin emme ehtineet todellakaan keskittyä juomapuoleen, kun juttua riitti niin paljon. Tapasimme siis sattumalta kaksi reppureissailijaa Uudesta Seelannista, joihin olimme jo aikaisemmin törmänneet junassa matkalla Nha Trangiin. Junassa vaihdoimme kohteliaasti muutaman lauseen, mutta ei sen kummempia. Nyt törmätessämme jutusta ei meinannut tulla loppua. Hassua kuinka kahdella ventovieraalla ihmisellä voi olla niinkin samanlaiset jutut ja huumorintaju kuin meillä. Ehdimme keskustella niin muumeista, suomenkielestä, uuden seelannin siideri trendeistä, kartoista, matkoista, euroista, Katan koirista, koulutuksesta, vampyyreistä, moottorikelkkailusta kuin kekseistäkin. Aika kului kuin siivillä, istuimme kyseisessä anniskeluravintolassa ainakin 6 tuntia. Koko baari ehti tyhjentyä siinä jutustellessamme ja havahduimme vasta kun paikkaa ruvettiin oikeasti sulkemaan (baarien aukioloajat – hieman laaja käsite täällä Vietnamissa). Saimme myös sarkastiset vitsit toimimaan englanniksi ja vähän suomeksikin. Suomenkielen r-kirjaimen lausumistyyli sai myös osakseen paljon huomiota. BERGALOH! (Perkeleen englannin kielinen kirjoitusasu.) Samin ja Luken matka jatkui kohti seuraavaa kaupunkia Vietnamissa, jos matkasuunnitelmamme pysyvät samoina, törmäämme luultavasti vielä Singaporessa. Oikein virkistävä yhteensattuma! Illan aikana kävi myös ilmi, että olimme istuneet HCMC:ssä samana iltana, samassa ravintolassa, vierekkäisissä pöydissä. Small world huh?
Illan anniskeluravintolamme koristusta
New Zealanders' vision of moomins. They almost got it right...
Tämä päivä alkoikin sitten taas vaihteeksi torkkunappulan painamisella, mutta pääsimme silti ylös jo kymmeneltä! Päivän vietimme nahkaamme käristellen rannalla, sitähän tänne on tultu tekemäänkin. Tosin, olisimme voineet käristää hieman hellävaraisemmin. Tänään on syöty ihan JÄRKYTTÄVÄN hyvää ruokaa, NAM. Suosittelemme maistamaan Hot Pottia, ehkäpä sitä voi saada myös jossakin suomen aasialaisessa ravintolassa. NAM. Emme ole vieläkään päässeet yli siitä, miten hyvää voi ruoka olla.
Hot pot ja nälkäinen Kata
Neon Puut
Nyt näyttää siltä, että tänään on mahdollista mennä nukkumaan ihan ihmisten aikoihin, kerrankin.. Joten hyvää yötä, nukutaan tiukasti, näin karkeasti suomennettuna. Huomenna aiomme ylittää itsemme ja herätä jo ennen kymmentä.
Terkuin,
pinkit Iiris ja Kata





Täällä on tullu parissa päivässä lapaten lunta taivaalta, te onnekkaat! Näyttää ja kuulostaa ihanalta. Nauttikaa:)
VastaaPoistaJoo jotain sellasta ollaankin kotiväeltä kuultu, mutta eikös se oo parempi kun räntäkeli! :)
VastaaPoistaKiva jos ollaan edes vähän saatu tätä huikeeta tunnelmaa välitettyä sinnekin päin;) ja me nautitaan!
-Kata ja Iiris
Täällä on tullut melkoisesti lunta tässä parin päivän aikana. Valitettavasti en oo siitä oikein päässy nauttimaan ku oon ollu (olen) sitkeähkön flunssan kourissa. No viikko enää, niin pääsen itekki sinne lämpöiseen...
VastaaPoista// A
Miten mä en ylläty että olette puhuneet Katan koirista joillekkin kanssamatkaajille?
VastaaPoistaNyt vasta huomattiin Sasu sun kommentti, mutta niin... Eipä sitä paljon mielenkiintosempaa puheenaihetta pysty löytämään :D
VastaaPoista