Eilen vietimme tunteiden täyteistä iltaa, kun saimme kuulla kotimaan kamaralta mahtavia ilouutisia. Iiriksestä oli tullut täti, piiiiiikkuruiselle tytölle. JEEEE! Tippa linssiin, jos toiseenkin tuli täällä näille pikkutädeille. Uutisen kunniaksi lähdimme siis nostamaan maljan ja samalla saimme nauttia taivaantäydeltä luonnon järjestämästä valoshowsta. Koko taivaanrannan valaisevia salamoita, mutta ei lainkaan jyrinää eikä sadetta. Se, jos jokin oli kaunista ja tietysti päättelimme, että tämä erikoislaatuinen näytös johtui tämän pienen ja erityisen tyypin syntymästä. Nyt on kyllä tädillä (ja sillä varatädillä) tarinaa kerrottavakseen, kunhan tyttö ensin hieman varttuu. Kotiinpaluu sai nyt myös uuden merkityksen, kun vastassa on tämä uusi tyyppi. VAU!
Tänään herättelimme itsemme taas siinä puolen päivän tienoilla, vaikka kello oli tietysti soinut jo muutamia tunteja aiemmin. On tämä lomailu vain niin rankkaa, että täytyy tankata aina kunnon yöunet. Päätimme vielä nauttia hostellimme sijainnin tarjoamasta luksusmahdollisuudesta ja suuntasimme "takapihan" rauhalliselle ja melko tyhjälle rannalle. Riippukeinussa oli hyvä olla, vesi oli oikein virkistävää ja aurinko lämmitti mukavasti. Ja ei liene teille yllätys, mutta rantaravintolan tarjoama intialainen ruokakin oli meistä super hyvää. On se syöminen ihanaa! Iiriksen uusi sanonta: Todella hyvä ruoka, todella paljon parempi mieli. Ruoan äärellä istuessamme saimme huomata, ettei eiliset tunnelataukset olleet ihan vielä nollissa. Ravintolan kaiuttimista alkoi soida Elton Johnin Your Song, jota olimme jo kovasti fiilistelleet tätä matkaa suunnitellessamme ja pikkutätien sprinklerit pärähtivät jälleen päälle. Tarjoilija oli juurikin tuomassa lisää leipää ja totesi vain, että ruoka taitaa olla hieman tulista. Ei se ollut, mutta ravintolan musiikkivalinta oli. Kappale ja sen sanoma yhdistettynä siihen upeaan maisemaan sekä vallitsevaan mielentilaan... sanoin kuvaamattoman mieletöntä.
Katan surffailu reenit, lauta vain tais jäädä kotiin..
Iiriksen permantovoimisteluohjelman loppuhuipennuksen, takaperinvoltin kolmoiskierteellä, alastulo
Nyt kun lataukset ja rakkaat mahamme rupeavat jo hieman laskemaan on aika lähteä illallistamaan. Hasta luego ! Ps. Terkkuja Tarmolle.
Terveisin,
Iiris (jota Kata aikoo koko loppu matkan kutsua tädiksi, "Eeikö täti enää jaksa?") ja Kata-Petteri
Terkut myös uudelta huonetoveriltamme Tane Tuhatjalkaselta
Taivaallisen nautinnollisen näköistä ja ikimuistoisen kuuloista:)
VastaaPoistaTerkkuja pienille täti vihreälle ja täti keltaiselle!
T. mamma-täti punainen
whii, tulihan se sieltä! onnea tätsä <3 mun sydän itkee verta ku ensin oon ulkona -20 asteessa ja sit tuun sisään vain huomatakseni, että ootte päivittäny ja kuvat on aina vaan ihanampia :´( nauttikaa lämmöstä, sitä ei satavarmasti oo täällä vastassa!
VastaaPoistaOnnea tädille!! (: Hei pystyttekö lisäämään myös aina että missä maassa te siis oikein ootte :DD Ma-ei-ny-jaksa-googlettaa-kaikkii (ainkaa-jatkos.) :P :)
VastaaPoistaHa det så bra där! Njut av livet och SOLEN! Hälsningar från Sverige!<3
PS. Gillade er video. :DDD!! Go girls!
Hii, KIITOS. Tätinä on oikein mukavaa:)
VastaaPoistaKyllähän se vain onnistuu, emme ole ihan tulleet ajatelleeksi tuota seikkaa. Mutta nyt siis olemme edelleen täällä Langkawilla eli Malesian maaperällä.
Terkkuja takaisin sinne rakkaaseen naapurimaahamme ! Nauti lumesta meidänkin puolesta.